Postseason
Runkosarja nöyrästi toisella sijalla purkkiin ja kohti wild cardia, jossa vastaan asettui St. Louis Cardinals. Cardinals kaatui lopulta suhteellisen niukasti juoksuin 3-1 kun Chris Taylor löi yhdeksännellä vuoroparilla walk off homerin.
Wild Cardista postseason jatkui kohti NLDS:ää ja tässä kohtaa tarina muuttuu mielenkiintoiseksi. Divisioonasarjassa vastassa oli toinen suvereenin runkosarjan pelannut, Dodgersin kakkoseksi jättänyt Giants. Sarjasta ei voinut odottaa muuta kuin klassikkoa. Ja niinhän siitä tuli.
Kaksi runkosarjassa -samassa divisioonassa- yltänyttä joukkuetta kohtasivat ja wild cardin kautta jatkoon päässyt pudotti ykkösen tiukassa ottelusarjassa. Sarja ratkesi vasta viidennessä viimeisessä pelissä kun Dodgers kävi vieraissa ryöväämässä jatkopaikan Giantsilta Oracle Parkissa ja jatkoi mestaruusjahtia kohti NLCS:ää. Välierissä vastassa odotti Atlanta Braves.
Tämä sarja oli itsessään jo klassikko. Dodgers-Giants ei ollut aivan ensimmäinen 100 voiton divisioonasisäinen playoff-sarja. Se oli kuitenkin ensimmäinen, jossa molemmat olivat oikeasti yli 101 voiton jättiläisiä. 106 ja 107 voittoa samassa NL Westissä on yhä täysin käsittämätön poikkeus.
Bravesilla oli kotietu ja se aloitti sarjan vahvasti voittamalla kaksi ensimmäistä peliä kotona ja otti vankan 2-0 johdon. Dodgers kuitenkin oli sitkeä ja kykeni kotona kaventamaan sarjan 2-1 tilanteeseen. Seuraavan kotipelin he hävisivät selvästi juoksuin 9-2, mutta vielä kavensivat sarjan juoksuin
2-11 Truist Parkissa viidennessä pelissä. Kausi tuli lopulta päätökseen vähäjuoksuisessa pelissä (2-4) 23.10 Truist Parkissa ja Braves eteni tästä aina mestaruuteen asti. Näin jäi unholaan yksi kaikki aikojen kovimmista runkosarjoista, sillä lopulta vain voittajat muistetaan.
Dodgers kärsi syksyllä myös isoista loukkaantumisista kun vasenkätinen kokenut syöttäjä Clayton Kershaw joutui jättämään NLCS:n väliin olkapäävamman takia. Toinen iso pois jäänti oli Max Muncy kun hän joutui jättämään koko postseasonin väliin. Muncy oli ollut yksi Dodgersin tasaisimpia lyöjiä (.368 OBP, .527 SLG ja .895 OPS) koko kauden ja teki tietenkin ison loven lineupiin. Voidaankin spekuloida, että oliko lineupin syvyys riittämätön korvaamaan loukkeja ja unelma mestaruudesta kaatui niihin.