How can you not be romantic about baseball, sport, and everything in life?
Viimeistään tässä kohti kannattaa siirtyä päivän muihin askareisiin, sillä nyt on hieman laajemman filosofisen pohdinnan vuoro. Kiitän jos pystyit tervan tänne asti juomaan ja toivotan loistavaa keskiviikon jatkoa tai päivän jatkoa -milloin ikinä tätä luetkaan- ja eritoten mahtavaa tulevaa kevättä. Sinä joka jatkat tästä, pidä mieli avoimena.
Kirjoitin jokin aika taakse päin baseballin kauneudesta ( Baseballin kauneus ). Vanha sanonta kauneus on katsojan silmissä pätee samalla tavalla tähän romanttiseen suhtautumiseen. Me pystymme tasan tarkkaan itse valitsemaan kuinka suhtaudumme asioihin. Ja väitänpä, että jos ihmisellä on kyky katsoa maailmaa romantisoiden ja nähdä asioissa niiden kauneus, on sillä valtava vaikutus jokaisen omaan mielen laatuun. Tämä on ikään kuin itseään ruokkiva kierre. Miksi tyytyä haaleaan kädenlämpöiseen kun on mahdollista saada paljon enemmän irti? Totta kai elämässä tulee ajanjaksoja kun on haastavaa ja nuo pinkit lasit ovat kateissa, mutta paljon pystymme itse siihen vaikuttamaan, että kadotammeko lasit kokonaan ja vajoamme harmauteen. Joten silloin kun vaikea hetki tulee, kannattaa pysähtyä ja muistella tuota ikonista lausahdusta ja kääntää se kysymykseksi itselleen: How can I be romantic about baseball, sport and everything in life? Näkökulmaa vaihtamalla ja kysymällä itseltään, että kuinka, antaa mahdollisuuden itselleen lähteä etsimään tietä ulos harmaudesta. Usein rakennamme vankilamme täysin itse.
Me luomme jokainen todellisuutemme, miksi siis tuhlaisimme tämän elämän harmauteen vajoamalla, kun voimme nähdä koko spektrin ja saada siitä valtavasti. Olipa kyse baseballista, muusta urheilusta ja elämästä ylipäänsä, asiat muuttuvat ja meidän tulee pyrkiä suhtautumaan muutokseen avoimesti tai samalla tietenkin kriittisesti, mutta jämähtämällä vanhaan ja ainaisesti vastustamalla muutosta vajoamme harmauden mielikuvituksettomaan vankilaan, josta ulospääsy on todella vaikeaa.
Rohkenenpa sanoa. Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, teknologiat muuttuvat, mutta baseball pysyy tässä mukana. Se on edelleen kuin se radio keittiössä, joka aamuinen kahvikuppi tai televisio arjessa taustalla pyörimässä. Turvallinen elementti kaiken myllerryksen keskellä, johon voi aina palata. Rakastan baseballia, rakastan urheilua ja mikään ei tule tämän rakkauden väliin. Ei edes ABS challenge tai VAR teknologia! Joten kysyn nyt sinulta hyvä lukija, joka tänne asti olet selvinnyt.
How can you not be romantic about baseball?