Voimalukukatsaus
08.04.2026
Red Sox polkee suossa, Guardians on yhtä outo kuin viime kaudella ja Athletics vai mikä Sacramento lie onkaan, on täysin eksyksissä -niin kotoaan- kuin pelillisesti.
Baseballin kauneus
14.01.2026
Yksi valtava tarina
Transsendentaalinen ilmiö, huippukokemus, ykseyden tunne, yksinkertaisesti arkikielellä ilmaistuna: mystinen kokemus. Ihminen voi kokea tuon oman egon ja minuuden rajat hävittävän kokemuksen moninaisissa erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Yleensä tällaiset kokemukset yhdistetään valtamerien äärettömyyteen, vuoristomaisemiin tai tähtitaivaan ihailuun. Horisontaalista. Noina hetkinä ihminen kokee ja ymmärtää pienuutensa tässä valtavassa kaikkeudessa. Samaan aikaan hän paradoksaalisesti ymmärtää suuruutensa osana tätä kaikkea. Aina aika ajoin, kun opiskelen baseballin historiaa, pelitapoja, merkkihenkilöitä ja erityisesti tilastoja ja murskaan lukuja vaatimattomissa exceleissäni, löydän itseni jostain tuon edellä mainitsemani kaltaisesta kokemuksesta. Loputon määrä erilaisia tilastoja, henkilötarinoita, perinteitä, tapoja, hetkiä ja näistä kaikista syntyviä tarinoita. Pystyn nähdä ja kokea jotain loputtoman suurta edessäni, joka tarjoaa aina jotain uutta ja josta voin ymmärtää vain pintaraapaisun verran, mutta kuitenkin samalla olla osa sitä. En tiedä onko kyse vain vilkkaasta mielikuvituksestani, mutta olen varma, että meistä jokainen pystyy löytämään oman abstraktin universuminsa, josta ammentaa iloa ja merkitystä elämäänsä.
estetiikkaa baseballin muodossa / kuva wikipedia.com
Urheilua suurempaa
Kentällä on yhdeksän pelaajaa ja lyöjä. Näillä kaikilla yhdeksällä pelaajalla on vain yksi tarkoitus. Polttaa -sääntöjen puitteissa- tavalla tai toisella tämä lyöjä. Lyöjän tavoite on taas saada palloon optimaalinen osuma ja päästä etenemään pesien läpi takaisin kotipesään palamatta ja saada tuotettua joukkueelleen juoksu. Näiden yksinkertaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on taustalla loputon määrä erilaisia pelivariaatioita, pelaajia erilaisilla vahvuuksilla, valmentajia, lisää pelaajia, lisää valmentajia, scoutteja, analyytikoita, huoltoa, omistajia, kokonaisia miljardiluokan organisaatioita, faneja ja aivan valtava bisnes. Baseball on peli ja laji, jossa vahvat vanhat perinteet kulkevat käsi kädessä alati muuttuvan ja eteenpäin menevän modernin maailman kanssa. Samaan aikaan kunnioitetaan vanhaa ja uudistutaan.
Ja onkin kovin kuvainnollista, miksi baseballia moni pitää niinkin muutosvastaisena. Laji on niin syvällä jenkkien kulttuuri-identiteetissä, että sitä voi kutsua instituutioksi. Ja instituutiothan ovat tunnetusti -ja hyvästä syystä- melko hitaita muuttumaan ja uudistumaan. Jonkin urheilulajin näinkin vahva asema -noinkin ison kansan kuin jenkit- kulttuurissa, on äärimmäisen mielenkiintoista ja puhuttelevaa.
Tästä lajin aseman merkityksestä, historiasta nousee väkisin yksi tarina mieleen ja se on Jackie Robinsonin tarina. Kirjoitan hänestä joskus myöhemmin oman tekstinsä, mutta lyhyesti. 15.4.1947 Robinson debytoi Brooklyn Dodgersissa ja rikkoi modernin MLB:n roturajan, hän oli ensimmäinen tummaihoinen pelaaja liigassa. Robinsonin ura oli yksi näkyvimmistä ja varhaisimmista integraation hetkistä koko Yhdysvalloissa. Laajasti televisioitu, koko kansan identiteettiä kuvaava laji, joka kulki aikaansa edellä ja alkoi osaltaan Robinsonin ansiosta murtaa vanhoja mätiä rakenteita. Näitä hetkiä historiassa, on hyvä pysähtyä aika ajoin tänäkin päivänä pohtimaan, kun keskustellaan siitä tuleeko urheilua ja politiikkaa sekoittaa. Ne ovat vääjäämätön osa toisiaan, ja tulevat aina olemaan, ainakin lajit, jotka ovat yhtä syvällä kansan identiteetissä, kuin baseball on yhdysvaltalaisten identiteetissä.
Jackie Robinson / kuva Britannica.com
Peli
Jokainen syöttö aloittaa aina pienen, uuden oman pelinsä. Ja nämä jokainen yksittäinen pieni peli ja tilanne ovat osa koko peliä ja lopulta osa pitkää kokonaista kautta. Moni pitääkin baseballia tylsänä lähinnä syöttäjän ja lyöjän välisenä lyhyinä ja sitäkin tylsempinä toistuvina mittelöinä, joiden välissä aina satunnaisesti tapahtuu jokin poikkeus kuten lyöjän osuma. Totuus -ainakin minun mielestäni- on ihan jotain muuta. Pudotan nimittäin kliseen: kauneus on yksityiskohdissa. Syöttäjä syöttää tietyn syötön tiettyä lyöjää vastaan. Lyöjä jättää tietyn lyönnin lyömättä. Ja tietyssä kohtaa juoksija päättää varastaa pesän. Näistä jokainen päätös syntyy aina tiettyjen tapahtumaketjujen ja tilaintedien johdosta. Ja jokainen tilanne, joka vaikuttaa olevan irallinen toisestaan, vaikuttaa kuitenkin merkittävällä tavalla toisiinsa. Näitä yksityiskohtia ja hienomekaniikkoja voi opiskella ja tutkia loputtomasti ja se on äärimmäisen palkitsevaa.
Runkosarjaa MLB:ssä pelataan 162 ottelua per joukkue, mikä tuo siihen oman hienoutensa. Se on valtava määrä pelejä melko lyhyeen aikaan ja se totta vie haastaa pelaajia niin henkisesti kuin fyysisestikin, vaikka kyseessä ei olekaan esim. jääkiekon tai jenkkifutiksen kaltainen kontaktilaji. Se on myös fanille -tai ainakin kaltaiselleni fanille- äärimmäisen mahtavaa, kun kausi on käynnissä, pelit ovat ikään kuin joka päiväinen osa arkea. Joka päivä pelataan joten joka päivä on tuloksia, tilastoja, uutisia ja ennen kaikkea matseja seurattavaksi. Eikä tämä pelien paljous "turruta" vaan tietenkin aina tulee niitä "isoja ottelusarjoja", joilla on enemmän henkilökohtaista painoarvoa kuten vaikka Yankees vs Mets ja nämä ovat aina niitä kirsikoita kakun päälle siinä arjen keskellä.
Kauneus on katsojan silmissä
Sen lisäksi, että se (kauneus) piilee yksityiskohdissa, kliseisesti, se on myös katsojan silmissä. Halusin yrittää hieman avata omalta kohdaltani mitä minä näen baseballissa ja miksi se on lajina -erityisesti MLB:ssä- niin kaunis, että haluan siitä tarinaa kertoa. Totta kai myös baseballissa (MLB:ssä) on varjopuolensa, kuten esimerkkinä kuuluisa Steroid era, eli aikakausi jolloin merkittävä määrä pelaajia käytti steroideja ja muita suorituksia parantavia aineita ja tähän puututtiin kovin löyhästi. Näitä asioita ei tule sulkea posi ja ummistaa niiltä silmiään, mutta on eriasia tuleeko kaikki huomio kääntää niihin. Ja tämä koskee elämää yleensäkin.
Kaunista kaikkinensa, niin kuin isälläni on tapana usein sanoa. Maailmassa on paljon pahaa, inhmillistä kärsimystä ja -heikkoutta. Ainutlaatuinen lahjamme ihmisinä kuitenkin on kykymme nähdä ja kokea kauneutta tässä sekavassa maailmassa. Vaalikaamme tuota lahjaa, sillä pyrkimys kauneuteen on mielestäni pyrkimys hyvään. Baseball on mitä kaunein laji, monessakin mielessä!
Uusimmat kirjoitukset
Kun heikko menestys on niin pitkäaikaista ja systemaattista, että se alkaa olla osa brändin identiteettiä ja rakennetta, on siitä äärimmäisen vaikeaa päästä eroon. Tämä on tarina Denverin ihmeestä Colorado Rockiesista, jonka heikko menestys on yli lajirajojen historiallisen heikkoa, johtaminen häpeällistä ja tuote kentällä tämän kaiken mukaista eli...
Sunnuntaikatsaus 29.3: Opening week
29.03.2026
Koko pitkä talvi on vaellettu ruumiissa ilman sielua kuin zombit. Arki on rullannut merkityksettömänä eteenpäin. Aamulla on herätty, menty töihin, tultu kotiin ja hoidettu askareet, mutta kaikkea tekemistä on varjostanut merkityksettömyyden tunne. Jotain on puuttunut. Kunnes tämä viikko koitti. MLBn opening day on takana ja baseballia pelataan....
MLB ja Polymarket diili
23.03.2026
Oli vain ajankysymys milloin MLB ja Polymarket päätyvät yhteistyösopimukseen. Sen aika tuli nyt MLBn kannalta ehkä irvokkaimpaan mahdolliseen ajankohtaan kun täysi pölläkkä on päällä Clase/Ortiz syöttöfiksailukohussa.